PEVISA JA JALOSTUSSUOSITUKSET
Pentueiden rekisteröintiin vaikuttavat ehdot:
Kaikki 1.1.2020 jälkeen syntyneet Československý vlčiak & Saarlooswolfhond pentueet tulee polveutumismäärittää Suomessa.
Erittäin tärkeää huomioitavaa!
01.01.2022 alkaen voimaan jalostuksen tavoiteohjelma ja perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma rodulle Československý vlčiak.
01.01.2023 alkaen voimaan jalostuksen tavoiteohjelma ja perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma rodulle Saarlooswolfhond.
Československý vlčiak
SAARLOOSWOLFHOND
Suositukset jalostukseen käytettävien koirien ja
yhdistelmien ominaisuuksista
> Jalostukseen käytettävän koiran tulee olla mahdollisimman terve, rakenteeltaan tasapainoinen ja rotumääritelmän mukainen, luonteeltaan rodunomainen, keskivertoa parempi yksilö. Jalostuskoirilla tulee olla näyttelystä vähintään EH tai kennelliiton jalostustarkastus kokonaisarvio EH. Jalostukseen tulisi valita yksilöitä monipuolisesti ja geenipohjaa laajentavasti.
> Koira suositellaan kuvattavaksi vasta sen täytettyä 18 kk.
> Nartun on hyvä olla vähintään 24kk ennen ensimmäistä astutusta.
> Jalostukseen suositellaan käytettävän vain lonkkadysplasia asteiden A–C tuloksen omaavia koiria.
> LTV tulokset 1-4 suositellaan yhdistämään 0 tulokseen kennelliiton suosituksen mukaan.
> Suositellaan tehtävän vain yhdistelmiä, jossa vähintään toinen vanhemmista on testattu vapaaksi degeneratiivisesta myelopatiasta.
> Suositellaan että toinen vanhemmista on testattu vapaaksi kääpiökasvuisuusgeenistä (DW N/N).
> Yhdistys suosittelee virallista silmäpeilausta tiedon keräämistä varten mahdollisista silmäsairauksista.
> Pitkäkarvaisuusgeeniä kantava yksilö tulisi yhdistää vain FGF5-geeni vapaaseen yksilöön.
> Uusintayhdistelmiä ei suositella.
> Geenipohjan säilyttämiseksi ja laajentamiseksi pyritään välttämään suosituimpien urosten liikakäyttöä.
Jalostussuositukset ulkomaiselle koiralle:
> Ulkomaiselle koiralle suositellaan olevan teetetty samat terveystutkimukset, kuin suomalaiselle.
> Mikäli ulkomaisella koiralla ei ole tutkimustuloksia, on Suomessa jalostukseen käytettävän koiran oltava tuloksiltaan HD A tai B ja ED 0.
> Mikäli suomalaisen koiran tutkimustulokset ovat huonommat, kuin HD B ja/tai ED 0, tulee ulkomaista koiraa käytettäessä yhdistelmän täyttää rodun PEVISA-vaatimukset, pois lukien LTV.
> (Jos koiralla on HD C ja/tai ED 1 tai 2, on ulkomaisen koiran oltava lonkka-ja kyynärkuvattu tuloksin HD A, B tai C ja ED 0 tai 1.)
Jalostuskriteereitä eivät ole:
> jalostuskäyttö vain tiettyyn ominaisuuteen vedoten (esim. terveet lonkat)
> parituskumppanin löytyminen mahdollisimman läheltä tai omasta taloudesta
> nartun pennuttaminen siksi, että se on nartun terveydelle hyväksi
> nartun pennuttaminen siksi, että se on niin söpö, kiva tai olisi omistajalle ainutlaatuinen kokemus
> jalostuskäyttö vain näyttely-tai muun menestyksen perusteella
> jalostuskäyttö, jonka tavoitteena on vain taloudellinen tuottavuus
> jalostuskäyttö, joka kaventaa geenipoolia -> lisää ainoastaan koiramäärää
Jalostusyhdistelmissä pyritään mahdollisimman suureen monimuotoisuuteen, turvaamaan laaja jalostuspohja ja estämään perinnöllisten ongelmien syntyminen tai yleistyminen. Sisäsiittoisia yhdistelmiä ei hyväksytä. Yhdistys ei muutoinkaan suosittele yhdistelmiä, joissa sukusiitosprosentti ylittää 6,25 % (viisi sukupolvea).
Yksilöitä, jotka ovat aggressiivisia tai huomattavan arkoja ei saa käyttää jalostukseen.
Suositus yksittäisen koiran maksimijälkeläismäärälle
Rotuyhdistys suosittelee, ettei nartulla olisi enemmän kuin 1-2 pentuetta elinaikanaan ja uroksella 2-3 pentuetta.
Yleinen suositus on, että yhdenkään koiran elinikäinen jälkeläismäärä ei ylitä 5 % rodun populaatiossa yhden sukupolven (4 v) jaksolla rekisteröidyistä pennuista. Urosten jälkeläismäärän tulee jakautua mahdollisimman tasaisesti eri vuosille.Jälkeläismäärää arvioitaessa rodun populaation kokoa tulee tarkastella paitsi kansallisella myös kansainvälisellä tasolla, erityisesti yksilömäärältään pienissä roduissa.
